onsdag 15 augusti 2018 - 14:52

Uusia alkuja

Tänään 14.8. alkoi Sipoossa koulu.  Sen johdosta sain mahdollisuuden kätellä yli kuuttasataa Sipoonlahden koulun oppilasta ja toivottaa heidät tervetulleiksi kouluun. Monta katsekontaktia, monta kohtaamista, monta uutta alkua. Kun aamulla katselin lapsiaan koulutielle saattelevia vanhempia, poskille vieriviä haikeuden kyyneleitä ja ainutkertaisten hetkien tallentamista kännykkäkameroilla, tiesin, että tämä päivä jää monessa perheessä mieleen vuosikymmeniksi.

 

Uuden alun odotuksesta kertoo myös Sipoonlahden koulun rakennustyömaa. Vuoden kuluttua nyt rakenteilla olevien osien pitäisi olla valmiina ja nykyinen koulu Neiti Miilin tiellä pääsee vuorostaan uudistettavaksi. Sitä odotellessa osa oppilaista on väistötiloissa muualla ja toiset siirtyvät loppusyksyllä valmistuviin paviljonkeihin.

 

Kun aloitamme tai rakennamme uutta, meillä on toiveita ja mielikuvia siitä, mitä odotamme. Joskus toiveet ja odotukset toteutuvat, aika usein elämä kuitenkin tuo eteen odottamattomia yllätyksiä.  Kuinka toivoisinkaan, että mikään paha ei näitä lapsia ja nuoria kohtaisi. Niin, että saisivat kasvaa riittävän vahvoiksi kohtaamaan elämänsä erilaiset päivät.  Ja jos tummat pilvet joskus varjostavatkin elämän valoa ja voimaa, heidän lähellään olisi ihmisiä, jotka tarjoavat turvaa ja lohtua. Jos vielä jotakin voisin vanhemmille toivoa, pyytäisin taitoa nähdä ja huomata päivien nopea juoksu niin, että osaisi aina tarttua kaikkiin niihin hetkiin, joista on syytä olla kiitollinen väsymyksen ja voimattomuuden keskelläkin. Näitä ajatellessani mieleeni tuli lempirunoilijani Maaria Leinosen runo. Siinä meille kaikille evästä alkavaan syksyyn ja uusiin alkuihin.

 

Ilo sen pitäisi olla -

jokaisen uuden aamun

valon määrästä

väristä riippumatta.

    pilvinen tai aurinkoinen

    sinihämäräinen

    epätoivonharmaa

mikä tahansa

mutta uusi päivä

mahdollisuuksia täysi!

Ehkä juuri tämä se päivä

jota et koskaan unohda

jonka jälkeen kaikki toisin

 

Maaria Leinonen